Uuden ajan kotiseututyötä tehdään yhteisöissä ja somessa – Kyliltä kartanolle on sosiaalinen innovaatio

Suomen Kotiseutuliiton toiminnanjohtaja Riitta Vanhatalo näkee kotiseututyö elävän uudenlaista renessanssia. Paikallisten yhteisöjen aktiivisuus ja sosiaalisen median kautta syntyneet virtuaaliset yhteisöt ovat tämän päivän kotiseututyötä. Vanhatalo oli juhlapuhujana Kyliltä kartanolle tilaisuudessa Lappeenrannassa.

Lauritsalan kartanolla. 20.-21.8.2016 järjestettävä tapahtuma on järjestyksessä kuudes  Kyliltä kartanolle kaupunginosajuhla Se edustaa Vanhatalon esille nostamaan uuden ajan kotiseututyötä mutta pitää samalla yllä perinteitä.

– Tässä ajassa on selvästi näkyvissä, miten kotipaikka- ja kotiseutusuhteen merkitys on tullut selvemmin näkyviin. Kotiseudulla on meille syvä ja iso merkitys, Vanhatalo painotti.

Riitta Vanhatalo ja Kaisu Miettinen

Kotiseutuliiton toiminnanjohtaja Riitta Vanhatalo ja Lauritsalan kartanon emäntä/yrittäjä Kaisu Miettinen puhuivat avajaisissa.

Vanhatalo halusi nostaa esille erilaisia nykyajan kotiseututyön muotoja. Hän luetteli esimerkkejä, jotka havainnollistavat kotiseutusuhteen merkitystä meille tämän ajan suomalaisille.

  • yhdistystoiminta on vilkasta ja esim. Kotiseutuliiton yhdistysjäsenten määrä kasvussa, nyt n. 750 paikallisyhdistystä
  • lomat, vapaa-aika entisellä kotiseudulla, mökillä vapaa-ajan kotiseudulla ja miten kerromme siitä somessa
  • Facebook ja sen yhteisöt sinänsä
  • kotiseututatuoinnit, vaakuna tms., pj. Janne Vilkuna tehnyt havaintoja niistä
  • perinne- kotiseutupäivät ja –juhlat eri paikkakunnilla paikallisesti
  • paikallinen media tuo kotiseutua ja sen ilmiöitä esille

Paikan merkitys

Vanhatalon mielestä paikka on meille ylipäätään tärkeä silloin kun annamme sille merkityksiä ja koemme sen merkitykselliseksi. Suhde paikkaan syntyy merkitysten ja kokemusten kautta.

–  Paikka on toisaalta jotakin hyvin konkreettista, mutta siihen liittyy myös paljon vanhatalo puhuumuistoja ja tunteita, jotka ovat henkilökohtaisia, mutta myös läheisten kanssa jaettuja ja yhdessä koettuja. Samaan paikkaan voi tietysti eri ihmisillä liittyä hyvinkin erilaisia kokemuksia – ja siten sama paikka voi olla toiselle rakas ja toiselle paha.

– Kotiseutuna aika moni pitää ensisijaisesti synnyinpaikkaa ja lapsuuden kotipaikkaa. Se onkin ihan luontevaa ja sille löytyy oma selityksensä. Lapsena syntyvät monet merkitykselliset ihmissuhteet, suhde vanhempiin ja perheeseen, myös ensimmäiset syvät ja merkitykselliset ystävyyssuhteet. Oma identiteetti ja minuus kehittyy ja kotipaikka, kotiseutu on osa meidän identiteettiämme.

– Kotiseutu merkitsee tuttuja paikkoja ja paikannimiä, maiseman luonteenomaisia piirteitä, tuttuja ruokia, tapoja ja sanontoja, muistoja tutuista ihmisistä. Se on myös kokonaisvaltainen kokemus siitä, että olen kotoisin jostakin, jossa ovat juuret.

– Se on myös enemmän kuin henkilökohtainen kokemus. Se on osallisuutta suvun jäsenten ketjuun. Sen lisäksi se on osallisuutta kaikkien muiden siellä samoilla seuduilla syntyneiden ja asuneiden kanssa ja jopa heidänkin kanssaan, jotka uusina asukkaina muuttavat kotiseudulleni.

– Paikallisuudella puolestaan viitataan usein sellaiseen toimintaan ja tekemiseen, joka on lähinnä ihmisten jokapäiväistä elämää ja arkea. Paikallisuus voi tarkoittaa paikkakuntaa, kylää, kaupunkia, tässä tapauksessa Lauritsalaa, jossa tätä kesäpäivää ja tapahtumaa vietämme.

Identiteettityö ja elinvoimaisuuden kehittäminen keskiöön

Usein paikallisuudella kuvataan myös identiteettiä – tunnetta siitä, että ympäröivä lähiyhteisö muodostaa kokonaisuuden, joka on erilainen muista, joka on itselle tuttu ja läheinen, johon voi samaistua.

Paikallinen identiteetti on hyvin aitoa, jota voidaan vaalia, mutta jota on vaikea väkisten synnyttää tai muuttaa. Siihen kuuluu yhteisöllisyys, kotiseutuhenki ja -ylpeys, kulttuuriperintö, kulttuuriympäristöt, elinkeinot, osaaminen.

Toiminnanjohtaja Vanhatalon mukaan Suomen Kotiseutuliitto otti kantaa vuosikokouksessaan kuun alussa Kajaanissa ja antoi julkilausuman, joka liittyy tähän asiaan. Maakuntauudistuksen ja tulevaisuuden kuntien yhteydessä on puhuttu elinvoimaisuuden kehittämisestä. Se on nähty maakunnissa yhdeksi tärkeimmistä tehtävistä. Kunta-alan tuoreessa selvityksessä suomalaiset kansalaiset pitivät sitä niinikään kuntien yhtenä tärkeimmistä tehtävistä.

Kotiseutuliitto esittää, että identiteettityö pitää nostaa elinvoimaisuuden kehittämisen keskiöön. Kulttuuri ja maakunnallinen, paikallinen identiteetti: niitä tarvitaan ja niitä pitää vaalia tulevassa maakuntauudistuksessa. Ne tuovat myös hyvinvointia asukkaille.

”Paikallisuuden arvostus on meillä nousussa.”

Uuteen paikallisuuteen kuuluu myös uudelleen paikallisuuden tuotteistamisen ja paikallisuuden voimavaroista ammentaminen, Vanhatalo totesi

– Esimerkiksi musiikissa monilla artisteilla ja bändeillä osa brändiä.Taide ja kulttuuri kaiken kaikkiaan on aina ammentanut niin kansainvälisestä kuin paikallisesta. Myös urheiluseurojen ja joukkueiden fanittamisessa paikkakunnalla ja seudulla on vahva sidos siihen, mitä joukkuetta kannatetaan. Myös lähiruuan arvostus ja trendi on nostanut myös ruuan markkinoinnissa paikkakunnat esiin.

Myös matkailu on aina tuotteistanut paikallista historiaa, tarinoita, kulttuurikohteita, Vanhatalo luetteli. Hän kertoi myös odottavansa mielenkiinnolla Hakalin kujille suuntautuvaa draamakierrosta.

Paikallisuus on noussut kukoistukseen sosiaalisen median kautta

– Sosiaalinen media, on nostanut hyvin konkreettisella tavalla pintaan ja näkyväksi sen, miten tärkeitä paikat ja paikkakunnat ovat meille. Monelle ovat varmasti tuttuja Facebookin paikkakuntakohtaiset tai kylien tai kaupunginosien ryhmät, joissa on usein tuhansia ystäviä tai ryhmäläisiä mukana. Siellä voi toteuttaa kotiseutusuhdetta, ilmentää kotiseuturakkautta, ylläpitää ja voimistaa yhteisöllisyyttä.

– Näistä ryhmistä onkin todettu että ne ovat tässä ajassa kevyemmin toteutettua paikallishistoriaa ja verrattavissa sikäli kyläkirjoihin ja kotiseutukirjallisuuteen.

Vanhatalo kertoi huomanneensa, että monet kotiseutuyhdistykset ja muut yhdistykset ovat myös ottaneet sosiaalisen median käyttöön.

– Ollaan siellä missä ihmiset viettävät muutenkin aikaa. Ollaan avoimesti läsnä, valmiita vuorovaikutukseen ja ottamaan uusia toimijoita mukaan.

Sosiaaalinen innovaatio parhaasta päästä

Lauritsalan kartanon emäntä ja yrittäjä KaKaisu Misu Miettinen kehui omassa puheenvuorossaan Kyliltä kartanolle tapahtuman innovatiivisuutta. Miettinen näkee vuosittain talkoovoimin kokoon saatetussa tapahtumassa sosiaalisen innovaation ainekset, joita voisi kaupata muillekin.

Se into ja kekseliäisyys, jolla tapahtumaa yhteistyöllä kasataan vuosittain, ansaitsee kiitoksen.

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s