Häät Hakalissa ja muuta draamaa

Kyliltä kartanolle draamakierros suuntautui toisena vuotena peräkkäin Hakalin työläiskaupuninosaan. Kierroksen kuluessa yleisö pääsi osallistumaan Hakalin työväentalolla vietettyyn hääjuhlaan, jopa sen juhlapotrettiin.

hääkuva

Muistot heräsivät eloon

Tänä vuonna kierrokselle osallistui kaikkiaan noin 150 henkeä. Tunnelmallisia hetkiä kokivat varsinkin Hakalin vanhat asukkaat, jotka myös jakoivat omia muistojaan kanssakulkijoille.

Yksi vanhoista muistelijoista oli lapsuutensa Hakalissa viettänyt, 88-vuotias Raili Pitkonen (kuvassa oikealla). Häntä huvittivat draamakierroksen kertomukset lasten kinasteluista ja kujilla juoksenteluista.

87-vuotias Pentti Forsman taittoi reitin pyörätuolilla poikansa työntämänä. Vanhat lauritsalalaiset saattavat muistaa Penttti Forsmanin huoltoaseman Luukkaanrinteen tienoolta.
Hakalin vanhan kaupan luona Forsman muisteli, miten hän neljävuotiaana sai esiliinansa taskuun karamelleja kaupasta. Tuo muisto on yksi varhaisimmista, mitä hän muistaa.

Hakalin työväentalolla Pentin mieleen palasivat akrobaattiesitykset, joita hän piti kaverinsa kanssa talolla. Vuonna 1946 järjestetyissä ohjelmallisissa iltamissa kaveruksilla oli kunnia esiintyä heti miss Suomen, Anja Kolan, jälkeen. Akkrobatian ja miss Kolan ohella ohjelmassa oli myös mustalaistanssijatar.

Hakalin tanssilavalla tuli myös tanssittua ja laulettua myöhemmin hyvinkin kuuluisaksi käyneessä seurassa. Pentin lisäksi laulukuorossa kuultiin mm. Martti Kainulaista ja Erkki Junkkarista.

Hakalin kätilön saunassa

Kierroksen aikana saatiin ihailla Hakalin pihojen kukkapaljoutta ja idylisiä kujia.

Vierailulla käytiin mm. kauppalankätilön pihapiirissä, minne saapui myös viimeisillään viimeisintään odottava äiti. Vaikka aikeena oli ollut päästä Kaukaan sairaalaan synnyttämään, saunamatka muuttuikin synnytysreissuksi.

Hakalin kätilön saunalla

Ja sieltähän se tuli, mustatukkainen kuopus, Hakalin kujille juoksentelemaan.

 

 

 

 

Mainokset

Herkkupöytiä ja käsintehtyä tunnelmaa

Kyliltä kartanolle torilla oli kahden päivän ajan n. 20 tuotteiden myyjää. Tarjola oli erilaisia käsityötuotteita mutta myös paljon syksy satoa ja monenlaista suuhunpantavaa.

osuuskunta

Osuuskunta Vuoksen Taitajien Sini Holopainen, Anni-Kaisu Untila ja Anu Kudjoi olivat Kyliltä kartanolle myyntipöydän takana nyt ensimmäistä kertaa. Itse tapahtuma on kaikille tuttu aiemmilta vuosilta.

Nuorten naisten muodostama Osuuskunta Vuoksen Taitajat oli Kyliltä kartanolle -tapahtumassa nyt ensimäistä kertaa myymässä tuotteita.

– Tämä tapahtuma on kyllä tuttu jo aiemmilta vuosilta, mutta osuuskunta on perustettu vasta viime vuonna, käsityöläiset kertovat.

Yhdentoista nuoren osuuskuntalaisen joukko on valmistunut Saimaan Ammattiopistosta eri aloilta. Osuuskunta tarjoaa käsi- ja taideteollissuusalan palveluja, vaatetus- ja tekstiilialan palveluja, remontointi-, puuseppä-  ja maalauspalveluja  sekä liiketalouden ja hallinnon alan palveluja.

Kyliltä Kartanolle torilla mukana oli myytävänä käsitöitä, mutta Anni-Kaisu Untila sanoi tapahtuman toimivan myös markkinointina nuorelle osuuskunnalle.
– Kahden päivän aikana täällä on puhuttu niin paljon, että ääni on välillä mennyt, Anu Kudjoi nauraa.

Aika tavaran kaupitsee

Tänä vuonna vanhaa tavaraa oli tarjolla parissa kohteessa.

Ilomantsista saakka saapunut Meri Viljamaa myi mm.vanhoja Kotiliesiä. Vanhat lehdet kiinnostavat, Meri kertoi. Moni haluaa ostaa esimerkiksi oman syntymävuotensa tai lapsuutensa lehtiä.

vanhat lehdet

Tunnelmia ja tapahtunutta – Kyliltä kartanolle 2016 kuvina

cropped-keppihepat-ravaavat-pienennetty.jpg

Eläimellistä menoa

Rapattilan kotieläinpiha  oli jälleen tuonut erilaisia eläimiä nähtäville. Eläinten silittely ja ihmettely, heinien syöttäminen pupuille ja poniajelu kärryilä ovat lasten suosimia asioita Kyliltä kartanolle -tapahtumassa.
Tänä vuonna ihmeteltävää riitti mm. irlannin susikoira Väinössä; puolitoistavuotias uroskoira on pienen ponin kokoinen.

vieno

 Kaverikoiran kaverit

kaverikoiran kverina.jpg

Kartanokirkon tunnelmallinen aamujumalanpalvelus

Kartanokirkko järjestettiin perinteiden mukaan ylisillä. Kirkkomusiikista vastasi kansanmusiikkiyhtye Kipinä.

kirkkoaamu

Ylisillä pidettyyn jumalanpalvelukseen saapuu vuosittain 150 -200 henkeä. Sunnuntaiaamun palvelukseen saavutaan kuulemaan jumalansanaa, mutta sinne tullaan myös nauttimaan ainutlaatuisesta tunnelmasta.

kirkkokansaa

 

 

 

Uuden ajan kotiseututyötä tehdään yhteisöissä ja somessa – Kyliltä kartanolle on sosiaalinen innovaatio

Suomen Kotiseutuliiton toiminnanjohtaja Riitta Vanhatalo näkee kotiseututyö elävän uudenlaista renessanssia. Paikallisten yhteisöjen aktiivisuus ja sosiaalisen median kautta syntyneet virtuaaliset yhteisöt ovat tämän päivän kotiseututyötä. Vanhatalo oli juhlapuhujana Kyliltä kartanolle tilaisuudessa Lappeenrannassa.

Lauritsalan kartanolla. 20.-21.8.2016 järjestettävä tapahtuma on järjestyksessä kuudes  Kyliltä kartanolle kaupunginosajuhla Se edustaa Vanhatalon esille nostamaan uuden ajan kotiseututyötä mutta pitää samalla yllä perinteitä.

– Tässä ajassa on selvästi näkyvissä, miten kotipaikka- ja kotiseutusuhteen merkitys on tullut selvemmin näkyviin. Kotiseudulla on meille syvä ja iso merkitys, Vanhatalo painotti.

Riitta Vanhatalo ja Kaisu Miettinen

Kotiseutuliiton toiminnanjohtaja Riitta Vanhatalo ja Lauritsalan kartanon emäntä/yrittäjä Kaisu Miettinen puhuivat avajaisissa.

Vanhatalo halusi nostaa esille erilaisia nykyajan kotiseututyön muotoja. Hän luetteli esimerkkejä, jotka havainnollistavat kotiseutusuhteen merkitystä meille tämän ajan suomalaisille.

  • yhdistystoiminta on vilkasta ja esim. Kotiseutuliiton yhdistysjäsenten määrä kasvussa, nyt n. 750 paikallisyhdistystä
  • lomat, vapaa-aika entisellä kotiseudulla, mökillä vapaa-ajan kotiseudulla ja miten kerromme siitä somessa
  • Facebook ja sen yhteisöt sinänsä
  • kotiseututatuoinnit, vaakuna tms., pj. Janne Vilkuna tehnyt havaintoja niistä
  • perinne- kotiseutupäivät ja –juhlat eri paikkakunnilla paikallisesti
  • paikallinen media tuo kotiseutua ja sen ilmiöitä esille

Paikan merkitys

Vanhatalon mielestä paikka on meille ylipäätään tärkeä silloin kun annamme sille merkityksiä ja koemme sen merkitykselliseksi. Suhde paikkaan syntyy merkitysten ja kokemusten kautta.

–  Paikka on toisaalta jotakin hyvin konkreettista, mutta siihen liittyy myös paljon vanhatalo puhuumuistoja ja tunteita, jotka ovat henkilökohtaisia, mutta myös läheisten kanssa jaettuja ja yhdessä koettuja. Samaan paikkaan voi tietysti eri ihmisillä liittyä hyvinkin erilaisia kokemuksia – ja siten sama paikka voi olla toiselle rakas ja toiselle paha.

– Kotiseutuna aika moni pitää ensisijaisesti synnyinpaikkaa ja lapsuuden kotipaikkaa. Se onkin ihan luontevaa ja sille löytyy oma selityksensä. Lapsena syntyvät monet merkitykselliset ihmissuhteet, suhde vanhempiin ja perheeseen, myös ensimmäiset syvät ja merkitykselliset ystävyyssuhteet. Oma identiteetti ja minuus kehittyy ja kotipaikka, kotiseutu on osa meidän identiteettiämme.

– Kotiseutu merkitsee tuttuja paikkoja ja paikannimiä, maiseman luonteenomaisia piirteitä, tuttuja ruokia, tapoja ja sanontoja, muistoja tutuista ihmisistä. Se on myös kokonaisvaltainen kokemus siitä, että olen kotoisin jostakin, jossa ovat juuret.

– Se on myös enemmän kuin henkilökohtainen kokemus. Se on osallisuutta suvun jäsenten ketjuun. Sen lisäksi se on osallisuutta kaikkien muiden siellä samoilla seuduilla syntyneiden ja asuneiden kanssa ja jopa heidänkin kanssaan, jotka uusina asukkaina muuttavat kotiseudulleni.

– Paikallisuudella puolestaan viitataan usein sellaiseen toimintaan ja tekemiseen, joka on lähinnä ihmisten jokapäiväistä elämää ja arkea. Paikallisuus voi tarkoittaa paikkakuntaa, kylää, kaupunkia, tässä tapauksessa Lauritsalaa, jossa tätä kesäpäivää ja tapahtumaa vietämme.

Identiteettityö ja elinvoimaisuuden kehittäminen keskiöön

Usein paikallisuudella kuvataan myös identiteettiä – tunnetta siitä, että ympäröivä lähiyhteisö muodostaa kokonaisuuden, joka on erilainen muista, joka on itselle tuttu ja läheinen, johon voi samaistua.

Paikallinen identiteetti on hyvin aitoa, jota voidaan vaalia, mutta jota on vaikea väkisten synnyttää tai muuttaa. Siihen kuuluu yhteisöllisyys, kotiseutuhenki ja -ylpeys, kulttuuriperintö, kulttuuriympäristöt, elinkeinot, osaaminen.

Toiminnanjohtaja Vanhatalon mukaan Suomen Kotiseutuliitto otti kantaa vuosikokouksessaan kuun alussa Kajaanissa ja antoi julkilausuman, joka liittyy tähän asiaan. Maakuntauudistuksen ja tulevaisuuden kuntien yhteydessä on puhuttu elinvoimaisuuden kehittämisestä. Se on nähty maakunnissa yhdeksi tärkeimmistä tehtävistä. Kunta-alan tuoreessa selvityksessä suomalaiset kansalaiset pitivät sitä niinikään kuntien yhtenä tärkeimmistä tehtävistä.

Kotiseutuliitto esittää, että identiteettityö pitää nostaa elinvoimaisuuden kehittämisen keskiöön. Kulttuuri ja maakunnallinen, paikallinen identiteetti: niitä tarvitaan ja niitä pitää vaalia tulevassa maakuntauudistuksessa. Ne tuovat myös hyvinvointia asukkaille.

”Paikallisuuden arvostus on meillä nousussa.”

Uuteen paikallisuuteen kuuluu myös uudelleen paikallisuuden tuotteistamisen ja paikallisuuden voimavaroista ammentaminen, Vanhatalo totesi

– Esimerkiksi musiikissa monilla artisteilla ja bändeillä osa brändiä.Taide ja kulttuuri kaiken kaikkiaan on aina ammentanut niin kansainvälisestä kuin paikallisesta. Myös urheiluseurojen ja joukkueiden fanittamisessa paikkakunnalla ja seudulla on vahva sidos siihen, mitä joukkuetta kannatetaan. Myös lähiruuan arvostus ja trendi on nostanut myös ruuan markkinoinnissa paikkakunnat esiin.

Myös matkailu on aina tuotteistanut paikallista historiaa, tarinoita, kulttuurikohteita, Vanhatalo luetteli. Hän kertoi myös odottavansa mielenkiinnolla Hakalin kujille suuntautuvaa draamakierrosta.

Paikallisuus on noussut kukoistukseen sosiaalisen median kautta

– Sosiaalinen media, on nostanut hyvin konkreettisella tavalla pintaan ja näkyväksi sen, miten tärkeitä paikat ja paikkakunnat ovat meille. Monelle ovat varmasti tuttuja Facebookin paikkakuntakohtaiset tai kylien tai kaupunginosien ryhmät, joissa on usein tuhansia ystäviä tai ryhmäläisiä mukana. Siellä voi toteuttaa kotiseutusuhdetta, ilmentää kotiseuturakkautta, ylläpitää ja voimistaa yhteisöllisyyttä.

– Näistä ryhmistä onkin todettu että ne ovat tässä ajassa kevyemmin toteutettua paikallishistoriaa ja verrattavissa sikäli kyläkirjoihin ja kotiseutukirjallisuuteen.

Vanhatalo kertoi huomanneensa, että monet kotiseutuyhdistykset ja muut yhdistykset ovat myös ottaneet sosiaalisen median käyttöön.

– Ollaan siellä missä ihmiset viettävät muutenkin aikaa. Ollaan avoimesti läsnä, valmiita vuorovaikutukseen ja ottamaan uusia toimijoita mukaan.

Sosiaaalinen innovaatio parhaasta päästä

Lauritsalan kartanon emäntä ja yrittäjä KaKaisu Misu Miettinen kehui omassa puheenvuorossaan Kyliltä kartanolle tapahtuman innovatiivisuutta. Miettinen näkee vuosittain talkoovoimin kokoon saatetussa tapahtumassa sosiaalisen innovaation ainekset, joita voisi kaupata muillekin.

Se into ja kekseliäisyys, jolla tapahtumaa yhteistyöllä kasataan vuosittain, ansaitsee kiitoksen.

Ei oo kauppalan poikia voittanutta

Lauritsalan kauppalan pojat veivät kolmannen kerran peräjälkeen Kyliltä kartanolle -tapahtuman yhteydessä järjestettyjen Mölkky Mestaruus -kisojen voiton. Vuosittain jaettava kiertopalkinto kävi siten vain ulkoilemassa kylillä ja kartanoilla, mutta palasi kilpailun jälkeen Lauritsalan kauppalan poikien haltuun.

Kolmatta kertaa käytyyn yhdistysten mölkkymestaruuskisaan osallistui tällä kertaa kuusi joukkuetta. Jälkiilmoittautumisia ei nyt hyväksytty.

Mölkky Mestaruus -kisan  2016 tulokset:

  1. sija: Lauritsalan kauppalan pojat
  2. sija: Lauritsalan reserviläiset
  3. sija: Saarniala
  4. sija: Lauritsalan eläkkeensaajat
  5. sija: Lauritsala-seura
  6. sija: Mälkiä-Kanavansuu asukasyhdistys

Eero mölkkykisassa

Kartanolla käytiin keppiheppakisaa Tulen nopeudella ja Vilin vilkkaudella

keppihepat ravaavat pienennetty

Kyliltä kartanolle  historian ensimmäiset keppihevosravit olivat menestys – paitsi osallistujille – myös lukuisille harjoittelijoille, jotka eivät vielä uskaltautuneet kilpasarjoihin.

Kartanon pihan tasaiselle nurmikentälle viritetty keppihepparata sai harjoittelijoita jo aamupäivällä (kuvissa). Tulevaisuuden supermieslupaus kertoi heppasnsa nimen olevan Supersankari.

Varsinaisen keppihevos ravien kolmeen sarjaan ilmoittautui kuusi kilpailijaa. Kilpailun virallinen tuomari Hanna Holopainen luonnehti kilpailua kovatasoiseksi.

Lauritsalan Kyliltä kartanolle 2016 keppihepparavien tulokset:

0-5 -vuotiaiden sarjan voiton vei Emilia hevosellaan Tuli.

6-9 -vuotiaiden -sarjan voitti toinen Emilia hevosellaan Stara.

yli 10-vuotiaiden sarjan voitti Pihla K. hevosellaan Vili.

 

Nukketeatteritaiteilija Emma Jussila-Scherman on vuoden lauritsalalainen

Emma JussilaScherman rajattu kuva 50 pros

Kuudes perättäinen Kyliltä kartanolle tapahtuma avattiin lauantaina Lauritsalan kartanolla. Aamupäivällä pidettyjen avajaisten kohokohta oli vuoden lauritsalalaisen paljastaminen. Vuonna 2016 arvon saa nukketeatteritaiteilija Emma Jussila-Scherman. Lauritsala-mitalin ojensi Jussila-Schermannille Lauritsala-seuran puheenjohtaja Anne-Maija Laukas. Kuluvana syksynä Jussila-Scherman sai tunnustusta myös valtion taholta, kun hän ainoana kaakkoissuomalaisena sai valtion taideapurahan.

Nukketeatteritaiteilija AMK Emma Jussila- Scherman (s.1980 Lappeenrannassa) on tehnyt monipuolisesti visuaalista ja esittävää taidetta Kaakkois -Suomessa jo vuodesta 2001 jolloin hän valmisti ensimmäisen aikuisille suunnatun nukketeatterinäytelmän.

Vuodesta 2001 hän opiskeli Turun Taideakatemiassa ja jatkoi opintojaan 2005‒2009 Tsekin tasavallassa Prahassa. Opintojen aikana hän on tehnyt työharjoittelut ja vaihto- ohjelmat mm. Italian Piacenzassa, sekä Cambridgessä ja Yorkissa (UK).

Ammattilaisuransa aikana hän on tehnyt visuaalisia tehosteita, nukkeja ja naamioita mm. Lappeenrannan Kaupunginteatterille, Teatteri Imatralle, Turun Linnateatterille, Tanssiteatteri Erille, sekä useille kirjastoille ja seurakunnille, ja ulkomaille Prahaan Teatro Toc -ryhmälle ja Italiaan Teatro gioco Vita -ryhmälle. Hän on tehnyt myös animaatiofilmeille lavasteita Suomessa sekä Prahassa.

Kymmenen vuotta sitten Lappeenrantaan perustettu nukketeatteri, Teatteri Karelus on tarjonnut ammattinukketeatteria Lappeenrannan ja koko maakunnan lapsille. Esityksiä on nähty päiväkodeissa, kouluissa, teattereissa ja tapahtumissa, jopa kirkoissa ja vastaanottokeskuksessa.

Esitykset ovat matkanneet koko Etelä-karjalan alueella, varsinkin sinne, mistä ei teatteriin lähdetä helposti. Jussila-Scherman tuottaa, rakentaa ja valmistaa nukkensa itse, sekä esiintyy ja dramatisoi näytelmät teatterilleen. Hän piti ensimmäisen ulkomaan näyttelynsä Prahassa 2015 kesäkuussa. Jussila-Schermanin suurikokoinen kuutta ihmishahmoa esittävä nukkeinstallaatio ”Sit Down with Sibelius” oli esillä Lontoon Merimieskirkolla ja The Southwark Cathedralissa talvella 2015 osana Alternative Sibelius, Sibelius 150-juhlavuotta.

Vuosi 2016 on Jussila-Schermanin perustaman yksityisen ammattinukketeatterin 10v juhlavuosi, teatteri on Kaakkois-Suomen ainoa kymmenen vuotta toiminut yksityinen lastenteatteri ja Lappeenrannan historian pitkäikäisin kiertävä nukketeatteri. Nukkepaja, jossa tarinat ja nuket syntyvät sijaitsee hänen kodissaan Lappeenrannan Lauritsalassa. Jussila-Scherman on syntyjään lappeenrantalainen, ja asunut lapsuutensa Lauritsalassa, johon on nyt asettunut perheensä kanssa.

Vuoden lauritsalalainen tauluJussila- Scherman on aikaisemmin palkittu vuoden nuoritaiteilija palkinnolla 2007 (Kaakkois-Suomen taidetoimikunta) ja hänelle on myönnetty Suomen Kulttuurirahaston Etelä-Karjalan rahaston kulttuuripalkinto 2014 ainutlaatuisesta nukketeatterityöstä Etelä-Karjalassa.

Vuoden Lauritsalalaisen arvonimen antaa vuosittain Lauritsala-seuran johtokunta. Arvonimen lisäksi valittu saa pronssisen kuvanveistäjä Armas Hutrin suunnitteleman Lauritsala-mitalin. Mitaleita valettiin vuonna 1966 lakkautetulle Lauritsalan kauppalalle.

Hastattelut: emmajussila@hotmail.com tai p: 040 8337027